Partiotoiminnan katsotaan alkaneen Pohjois-Karjalassa maaliskuussa 1917, kun ensimmäiset lippukunnat perustettiin Joensuuhun ja Nurmekseen. Ensimmäinen joensuulainen lippukunta oli Joensuun Partiolaiset, joka tunnettiin myös nimellä Joenpartio. Lippukunta jakautui kuitenkin Joenparttoon ja Joensuun Vakoojapoikiin, mutta kummankin niiden toiminta lakkasi jo vuoden 1919 loppuun mennessä. Nykyisen Joensuun alueella toimi vuosina 1918-1919 myös Hammaslahden Kiihtelysvaaran Ritaritytöt -niminen tyttölippukunta.
Seuraavina vuosina lippukuntia syntyi Tohmajärvelle, Värtsilään, Liperiin ja Polvijärvelle. Suurin osa näistä lippukunnista olivat kuitenkin lopettaneet toimintansa tultaessa 20-luvulle. Nykyisistä joensuulaisista lippukunnista vanhin Joensuun Metsänkävijät perustettiin 1928. Vuonna 1921 perustettiin Karjalan Partiopiiri, johon kuuluivat Raja-Karjalassa ja Karjalan Kannaksella sijainneet lippukunnat. Piiri oli ensimmäisiä alueellisia piirijärjestöjä maassa ja sen keskuspaikka oli Viipurissa.
Seuraavina vuosina lippukuntia syntyi Tohmajärvelle, Värtsilään, Liperiin ja Polvijärvelle. Suurin osa näistä lippukunnista olivat kuitenkin lopettaneet toimintansa tultaessa 20-luvulle. Nykyisistä joensuulaisista lippukunnista vanhin Joensuun Metsänkävijät perustettiin 1928. Vuonna 1921 perustettiin Karjalan Partiopiiri, johon kuuluivat Raja-Karjalassa ja Karjalan Kannaksella sijainneet lippukunnat. Piiri oli ensimmäisiä alueellisia piirijärjestöjä maassa ja sen keskuspaikka oli Viipurissa.
Nurmeksen partiotytöt Mikonniemellä 1918
1930-luvulla oli nousun aikaa ja lippukuntia perustettiin pienillekin maaseutupaikkakunnille. Vuonna 1935 laskettiin myös peruskivi nykyiselle Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt ry:lle perustamalla silloinset tyttölippukunta Karjalan Tytöt ja poikalippukunta Joensuun Eräveikot, joka muutti nimensä Joensuun Eräsisseiksi vuonna 1954. Vuonna 1939 Pohjois-Karjalan alueella oli 13 toimivaa lippukuntaa. Sota-ajan partiotoiminta jäi suhteellisen niukaksi. Karjalan Partiopiiri hajosi sodan jalkoihin. 1940-luvulla perustettiin maakuntaan Pojille ja tytöille omat piirijärjestönsä, Pohjois-Karjalan Partiopoikapiiri ja Pohjois-Karjalan Partiotyttöpiiri. Maakunnallinen partiotoiminta elpyikin vuosikymmenen lopulla uusien piirijärjestöjen myötä.
Nurmeksen Partiotyttöjen Linnaea-vartio 1918
1950-luvulla oli vallalla jälleenrakennus, jolloin maakuntaan ja Joensuuhunkin perustettiin useita pieniä lippukuntia, jopa enemmän kuin 30-luvulla. Nykyisistä joensuulaisista lippukunnista taipaleensa aloittivat Pielisensuun Samoojat ja Tikkamäen Tikkatytöt sekä yhdistymisten kautta syntyneet Pyhäselän Eräsotkat ja Vaarojen Siskot ja Veikot (Eno).
1960-luku oli partiolle vaikea vuosikymmen. Maaltamuutto ja radikalisoituminen aiheuttivat tuntuvan jäsenmäärän laskun, kun pienet lippukunnat joutuivat lopettamaan toimintansa. Vuosikymmenen lopulla alettiin miettiä keinoja partiotoiminnan uudistamiseksi.
1960-luku oli partiolle vaikea vuosikymmen. Maaltamuutto ja radikalisoituminen aiheuttivat tuntuvan jäsenmäärän laskun, kun pienet lippukunnat joutuivat lopettamaan toimintansa. Vuosikymmenen lopulla alettiin miettiä keinoja partiotoiminnan uudistamiseksi.
Piirijärjestö Pohjois-Karjalan Partiolaiset ry perustettiin huhtikuussa partioviikolla vuonna 1975, jolloin tytöt ja pojat kokoontuivat yhdistämään keskusjärjestön esimerkistä voimansa. Tämän jälkeen vanhat tyttö- ja poikapiirit lopettivat toimintansa. Piiri oli ensimmäisiä yhteispiirejä koko maassa ja piirin ensimmäinen yhteislippukunta Polvijärven Eräpojat perustettiin jo vuonna 1972.
Piiri järjesti Suomen Partiolaisten vaeltajapäivät ja Finnhiken vuonna 1977. Kansallinen Jamboree Karealia´79 järjestettiin vuonna 1979 Kolilla. Myös kilpailuinnostus oli kova ja etenkin Viva-vartio Pogostan Pojista Ilomantsista hallitsi tuolloin pitkään harmaan sarjan SM-kilpailuja. Vuosikymmenen lopussa piirissä työskenteli ensimmäinen osa-aikainen piirisihteeri piiritoimiston ollessa Partiotalolla Joensuussa.
1980-luvulla piirin toiminta vakiintui ja sitä oli runsaasti. Koulutustapahtumat säännönmukaistuivat voimavarojen kasvettua ja lippukunnat osallistuivat aktiivisesti piirin toimintaan. Useat nukkuneet lippukunnat käynnistivät uudestaan toimintansa.
1990-luvulla piiri hankki oman kiinteistön toimitiloikseen. Lamasta huolimatta perustettiin myös retkeilytarvikkeiden erikoismyymälä Partiokuksa Oy vuonna 1991, jolloin myös tarvikevälitys siirtyi Partiokuksalle. Vuonna 1991 perustettiin myös Joensuuhun aluejärjestö Joensuun Partiolaiset ry.
2000 –luku on ollut haasteiden ja muutosten aikaa. Piiri on järjestänyt useita suuria valtakunnallisia ja maakunnallisia partiotapahtumia. Piiri on ollut mukana maakunnan kuntien ja järjestöjen Venäjän Karjalaan suuntautuneissa yhteishankkeissa Karjalaiset Löytöretket, Uusi Yhteys ja Nuokka. Piiri on tehnyt näiden EU-rahoitteisten projektien puitteissa yhteistyötä Karjalan Partiolaisten kanssa. Samalla on etsitty keinoja hillitä mm. muuttoliikkeen aiheuttamaa jäsenkatoa ja tukea hiipuvia lippukuntia. Partiokuksa Oy lopetti toimintansa juhannuksen alla 2006 ja loppuvuodesta keskusjärjestön jäsenkokous päätti toteuttaa piiriuudistuksen, jonka myötä pohjoiskarjalaiset lippukunnat liittyvät alueelle perustettuun uuteen partiopiiriin Järvi-Suomen Partiolaiset ry.
Joensuussa toimineet partiolippukunnat 1910-2010
Ahvenisen Tytöt, T, SPTL, 1938-1943
Enon Eräveikot SPPL, P, SPPL, 1946-1947
Hammaslahden Kiihtelysvaaran Ritaritytöt, T, SPL, 1918-1919
Itä-Suomen Seminaarin Partiokilta, Y, SPP, 1957-1969
Joensuun Eräsissit, P, SPP, 1954-2010 (yhdistynyt)
Joensuun Eräsissit ja Karjalan Tytöt, Y, SPFS, 2011- (yhdistymisestä)
Joensuun Eräveikot, P, SPPL, 1934-1953
Joensuun Haka-Veikot, P, SPP ,1957-1982 (muutos)
Joensuun Haka-Versot, Y, SPFS, 1982- (jatko)
Joensuun Metsänkävijät, P, SPPL, 1928-
Joensuun Partiopojat, P, SPL, 1918-1923
Joensuun Suuntaveljet, Y, SPFS, 1988-1990
Joensuun Partiolaiset, Y, SPL, 1917-1917 (jakautui)
Joenpartio, kts. Joensuun Partiolaiset
Joenpartto, T, SPL, 1918-1918 (jaosta)
Joensuun Vakoojapojat, P, SPL, 1918-1919 (jaosta)
Jokisuun Kipparit, Y, SPFS, 1984-
Karetytöt, T, SVPR, 1947-1966
Karjalan Korvenkävijät, P, SPP, 1958-2004 (muutos)
Karjalan Korvenkävijät – KKK, Y, SPFS, 2004 (jatko)
Karjalan Näreennakertajat, Y, SPFS, 1991-
Joensuun Partiotytöt, T ,SPTL, 1928-1935 (jakautui)
Kalevan Tytöt, T, SPTL, 1935-1982 (jaosta)
Karjalan Tytöt, T, SPTL, 1935-2010 (jaosta, yhdistynyt)
Kiihtelyksen Nuotiosissit, Y, SPFS, 1994-
Kiihtelysvaaran Oravapojat, P, SPP, 1957-1972
Korpipuolukat, T, SVPR, 1959-2000
Noljakan Niemenkiertäjät, Y, SPFS, 1989-
Penttilän Metsäpojat, P, SPL, 1959-1965
Pielisensuun Samoojat, P, SPP, 1958-
PPL Joensuu/pojat, P, PPL, 1928-1928
PPL Joensuu/tytöt, T, PPL, 1926-1929
Pyhäselän Eräveikot, P, SPP, 1958-1976 (yhdistynyt)
Pyhäselän Sinisotkat, T, SSP, 1958-1976 (yhdistynyt)
Pyhäselän Eräsotkat, Y, SPFS, 1976- (yhdistymisestä)
Rantakylän Rämpijät, Y, SPFS, 1979-
Tikkamäen Tikkatytöt, T, SSP, 1958-
Tuohukset, T, SPTL, 1955-1958
Tuupovaaran Ilvesveikot, P, SPPL, 1953-1956 (muutos)
Tuupovaaran Ilvekset, P, SPP, 1956-1959 (muutoksesta)
Uimaharjun Vaarankävijät, P, SPL, 1965-1972
Vaaran Vaeltajat/Eno, Y, SPFS, 1978-1978
Vaaran Veljet, P, SPFS, 1972-1982 (muutos)
Vaaran Veljet ja Siskot, Y, SPFS, 1982- (jatko)
Enon Samoilijat, P, SPP, 1954-1955 (muutos)
Enon Eräveikot SiPo, P, SPP, 1955-1984 (yhdistynyt)
Vaarojen Siskot, T, SPTL, 1946-1984 (yhdistynyt)
Vaarojen Siskot ja Veikot, Y, SPFS, 1984- (yhdistymisestä)
Lyhenteet:
T tyttölippukunta
P poikalippukunta
Y yhteislippukunta
PPL Pelastusarmeijan Partioliitto 1946-1955
SPTL Suomalainen Partiotyttöliitto 1921-1974
SPPL Suomalainen Partiopoikaliitto 1921-1954
SPL Suomen Partioliitto 1920-1941
SPP Suomalaiset Partiopojat 1954-1959
SSP Suomen Siniset Partiotytöt 1933-1972
SVPR Suomen Vapaa Partioryhmä 1917-
SP Siniset Partiopojat 1931-1954
SPFS Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter 1972-
Lähde: Marko Paavilainen; Aina Valmiina – Partioliike Suomessa 1910-2010
